Väi­tös­kir­ja­tut­ki­ja kal­lio­me­ka­nii­kan alal­le liit­tyen maa­na­lai­seen ve­ty­va­ras­toin­tiin ja ris­ki­pe­rus­tei­seen suun­nit­te­luun

Aalto-yliopistossa tiede ja taide kohtaavat tekniikan ja talouden. Rakennamme kestävää tulevaisuutta saavuttamalla läpimurtoja avainalueillamme ja niiden yhtymäkohdissa. Samalla innostamme tulevaisuuden muutoksentekijöitä ja luomme ratkaisuja maailman suuriin haasteisiin. Yliopistoyhteisöömme kuuluu 14 000 opiskelijaa, 400 professoria ja yli 5000 työntekijää, jotka edustavat yhteensä yli 120 kansalaisuutta. Kampuksemme sijaitsee Espoon Otaniemessä. Monimuotoisuus on osa meitä, ja teemme jatkuvaa työtä yhteisömme monimuotoisuuden ja syrjimättömyyden varmistamiseksi. Siksi kannustammekin päteviä hakijoita taustasta riippumatta liittymään yhteisöömme. Rakennustekniikan laitoksella sijaitsevat kalliomekaniikan tutkijat sekä Aallon maanalainen tutkimuslaboratorio (URLA) - Otaniemen kampuksen alle sijoittuva tutkimustunneli, joka mahdollistaa täyden mittakaavan in-situ-kokeet kalliossa. Aalto-yliopiston Insinööritieteiden korkeakoulu hakee Väitöskirjatutkijaa kalliomekaniikan alalle, liittyen maanalaiseen vetyvarastointiin ja riskiperusteiseen suunnitteluun Ei varastoja, ei siirtymää. Maanalaiset vetyvarastot ovat lupaavin keino hallita uusiutuvan energian vaihtelevaa tarjontaa. Vuoratut kallioluolat voivat varastoida kaasua 250–700 baarin paineessa, mutta luolan optimaalisesta muodosta, tarvittavasta kalliokaton paksuudesta tai kallion ja vuorauksen käyttäytymisestä syklisessä korkeapaineessa ei ole yksimielistä näkemystä. Suomen Akatemian hankkeessa Korkeapaineisten varastoluolien turvallisuus Suomen kallioperässä (KORVA 2026–2030) pääset rakentamaan ensimmäisen kokeellisesti varmistetun, riskiperusteisen suunnittelukehyksen korkeapaineluolille kovassa kalliossa. Harvassa väitöskirjatehtävässä pääsee aamulla kehittämään mallia ja iltapäivällä paineistamaan oikeaa kalliota maan alla. Tule mukaan rakentamaan kestävämpää tulevaisuutta! Roolisi ja tavoitteesi • Geologisten aineistojen integrointi ja ratkaisujen soveltaminen koko Suomen kallioperään • Numeeristen, probabilististen ja analyyttisten mallien kehittäminen luolan muodon ja syvyyden optimoimiseksi sisäisen kaasunpaineen ja anisotrooppisen in-situ-jännitystilan yhteisvaikutuksessa • In-situ-nostokokeiden ja syklisten vuorauskokeiden suunnittelu ja toteutus • Mittausketjun rakentaminen siirtymäantureista, painemittauksesta ja datankeruusta aina tukevien laboratoriokokeiden ajamiseen • Vetyvarastoinnin tasoitetun kustannuksen arviointi teknisen riskin rinnalla • Datan ja tulosten avoin julkaiseminen sekä osallistuminen suunnitteluohjeiden laatimiseen Tohtorintutkinto myönnetään, kun syventävät jatko-opinnot (30 op) on suoritettu hyväksytysti, väitöskirja (tyypillisesti artikkeliväitöskirja) on julkaistu ja sitä on puolustettu julkisessa väitöstilaisuudessa. Väitöskirjatyön aikana tutkijalta odotetaan julkaisemista johtavissa tieteellisissä lehdissä ja korkeatasoisissa konferensseissa, aktiivista osallistumista tutkimusryhmän toimintaan, avustamista uusien tutkimushankkeiden valmistelussa, opetukseen liittyviä tehtäviä sekä maisteriopiskelijoiden ohjaamista heidän lopputöidensä aikana. Ensisijainen työpiste on Otaniemen kampus, sillä työ nojaa tutkimustunneliin, kalliomekaniikan laboratorioon ja erikoisohjelmistoihin. Verkostosi ja tiimisi Liityt Rakennustekniikan laitoksen Mineraalipohjaiset materiaalit ja mekaniikka -tutkimusryhmään, jossa työskentelee noin 25 henkilöä. Ryhmä tutkii maaperää, kiviaineksia, kalliota ja betonia tavoitteenaan varmistaa rakennetun ympäristön rakenteiden lujuus, kestävyys ja kestävä kehitys, ja sillä on koelaitteistot sekä kenttä- että laboratoriotutkimuksiin. Ryhmää johtaa apulaisprofessori Lauri Uotinen, joka on myös tämän hankkeen vastuullinen johtaja ja toimii vastuuprofessorinasi. Lähin kollegasi on staff scientist TkT Mateusz Janiszewski, joka työskentelee hankkeessa puolet vuodesta. Hänen aiempi tutkimuksensa käsitteli maanalaista energiavarastointia kovassa kiteisessä kalliossa, ja työ on sen jälkeen ulottunut in-situ-kokeista ja niiden numeerisesta validoinnista murtumismekaniikan mallinnukseen, riskinarviointiin ja digitaaliseen kalliomassan karakterisointiin. Hän vastaa kallion ja vuorauksen vuorovaikutuksen numeerisesta mallinnuksesta ja suunnittelee in-situ-kokeet yhdessä sinun kanssasi. Ympärilläsi on kollegoita geomekaniikan numeerisista menetelmistä, geotekniikasta, insinöörigeologiasta ja rakennusmateriaaleista muun muassa apulaisprofessori Wojciech Sołowski, professori Jussi Leveinen, apulaisprofessori Sanandam Bordoloi ja yliopistonlehtori Monica Löfman sekä useita tutkijatohtoreita ja noin kymmenen väitöskirjatutkijaa opintojensa eri vaiheissa, joiden kanssa pääset tekemään yhteistyötä. Rakennustekniikan laitosta johtaa laitosjohtaja, professori Heidi Salonen, ja laitos on parhaillaan uudistumassa: uusia professoreita ovat muun muassa apulaisprofessori Magda Posani (rakennusfysiikka), apulaisprofessori Patrick Fleming (rakennetekniikka ja arkkitehtuuri) sekä apulaisprofessori Shaohua Chu (sementti- ja betonis